Vesiviljely: Esimerkit

Harka Gårdin kosteikko Ruotsissa
Keinotekoinen kosteikko Harka Gårdissa
Keinotekoinen kosteikko Harka Gårdissa

Ruotsissa sijaitsevan Harka Gårdin kosteikon on perustanut tunnettu biologi professori Vidar Marcström kiinnittääkseen huomiota Itämerta koskeviin ongelmiin. Itämeri on erittäin saastunut muun muassa maatalousperäisen typen ja fosforin vaikutuksesta. Saastuneisuuden vähentämiseksi jotkin vesiväylät on suljettu padolla, jotta saasteet saostuisivat sisämaassa. Nämä padot saattavat kuitenkin haitata monia kalalajeja, joiden täytyy siirtyä kutemaan muihin vesiin.

Marcströmin menetelmä tarkoittaa sitä, että päävesiväylän rinnalle kaivetaan matala, leveä kanava, jonka alkupäässä on pato kanavan täyttöä varten ja loppupäässä pato tyhjennystä varten. Jokin osa vedestä voi jäädä myös pääuomaan, mutta valtaosa virrasta hidastetaan, jotta ravitseva typpi ja fosfori kerrostuisivat sinne, missä ne voivat ravita kanavan kasvistoa. Oivalliset kasvuolot kasveille ja niihin liittyville selkärangattomille eläimille tuottavat ravintoa kaloille ja sorsille, joita voidaan sitten pyydystää, jolloin hankkeen tuottavuus paranee. Jos kasvisto tulee liian tiheäksi, koko kanava voidaan tyhjentää ja puhdistaa, ja kertynyt materiaali voidaan hyödyntää kompostina pelloilla.

Kosteikko on oivallinen elinympäristö puolisukeltajasorsille
Kosteikko on oivallinen elinympäristö puolisukeltajasorsille

Tällainen vesiviljelymuoto on käytännössä luonnonvaraisia kosteikkoja joustavampi. Se sopii parhaiten jokien tulva-alueille, joilla maanpinnan kaltevuus on erittäin pieni, koska kanavan syvyys on vain 40–50 senttimetriä parhaan mahdollisen kasviston saamiseksi. Ruotsin valtio on valmis maksamaan tukea 90 prosenttia rakennuskustannuksista siellä, missä tällaista menetelmää on mahdollista käyttää.

 
jota tukevat
TESS:n logo Riistan ja riistalintujen suojelusäätiön logo Anatrack Ltd:n logo
Tero Consultingin logo COUNT Partner International Union for Conservation of Naturen logo