Metsätalous: Esimerkit

Saksan ”kultaa” ja ”ei-puisia metsätaloustuotteita”

Etsiessämme parasta esimerkkiä metsätaloudesta emme pystyneet valitsemaan kahden hyvin erilaisen esimerkin välillä. Esitämme siksi tässä ne molemmat yhdessä muiden ideoiden kanssa.

50-vuotias pyökkiviljelmä
50-vuotias pyökkiviljelmä

Tehometsänhoidon tuloksena on yleensä yhden tai kahden puulajin samanikäisistä puista koostuvia metsäpalstoja. Tällaiset ”puupellot” eivät yleensä tarjoa useimpien luonnonvaraisten lajien hengissä pysymiseen tarvittavaa monimuotoisuutta, ja tilanne voi lisätä tuotantokustannuksia, jos esimerkiksi jokin tuhohyönteinen alkaa lisääntyä saalistajien puutteessa. Tällaisella metsätyypillä voi silti olla tuhoeläinten hallinnan kannalta etujakin. Esimerkiksi oravat hävittävät sekametsissä nuoria pyökkejä raapimalla niiden kuorta, mutta pelkkää pyökkiä kasvavissa metsissä ne eivät tee niin, koska niissä on oraville liian vähän muuta ravintoa.

Pyökkimetsien biologinen monimuotoisuus kasvaa puiden ikääntymisen myötä, mutta ikääntyessä pyökin ydinpuu alkaa tummua eikä se ole enää tasaisen vaaleaa. Tämä seikka saa metsänomistajat hakkaamaan puut jo silloin, kun ne ovat vain 100–120 vuoden ikäisiä, koska siten vältetään standardista poikkeavaa puuta, josta maksetaan vähemmän. Myös tummahkolla puulla on kuitenkin hyviä käyttömahdollisuuksia etenkin Lähi-idässä, jossa pidetään laadukkaasta ”Saksan kullasta” valmistetuista kalusteista, ja se on korottanut vanhan ja tummahkon puun hintaa Saksan länsiosissa, esimerkiksi Saar-Hunsrückissä ja Westeifelissä.

Marjoja ja sieniä ”ei-puisina metsän tuotteina” Ruotsissa
Marjoja ja sieniä ”ei-puisina metsän tuotteina” Ruotsissa

Uusia markkinoita luovat palkinnot ovat parhaita esimerkkejä siitä, miten ”puupeltojen” luontoystävällistä hoitoa voidaan edistää. Toinen vaihtoehto on lisätä tietoisuutta ”ei-puisten metsän tuotteiden” markkina-arvosta. Maailmanpankin tilauksesta tutkittiinkin tällaisten tuotteiden arvoa Välimeren maissa. Polttopuun, korkin, rehun, sienien, hunajan ja muiden metsän tuotteiden arvoksi saatiin Etelä-Euroopan maissa keskimäärin 41 euroa hehtaaria kohden vuosittain. Nämä tuotteet tuottavat hyötyä virkistysalalle, varsinkin jos lisäksi otetaan huomioon riistan virkistyskäyttö, joka korottaisi lukua vielä huomattavasti. Ratkaisua kaipaa kuitenkin vielä kysymys, miten maanomistajat saisivat näistä yhdyskunnan hyödykkeistä mahdollisimman paljon tuloja.

 
Verkossa
jota tukevat
TESS:n logo Riistan ja riistalintujen suojelusäätiön logo Anatrack Ltd:n logo
Tero Consultingin logo COUNT Partner International Union for Conservation of Naturen logo